Keskussairaalan sydänvalvonta

Virossa on kaksi 3. vaiheen sydänvalvontaosastoa, joista toinen toimii Pohjois-Viron keskussairaalassa.
Sydänvalvontaosaston toiminta alkoi 15. huhtikuuta 1980 professori Toomas-Andres Sullingin suorittaessa ensimmäisen sydämen ohitusleikkauksen. Osaston toimintaa ohjasi Tarton yliopiston yleis- ja molekyylipatologian dosentti, anestesiologi ja lääketieteen tohtori Anton Kivik.
Tällä hetkellä sydänvalvonnassa on 12 potilaspaikkaa. Potilaiden hoidosta vastaa 7 lääkäriä, 33 sairaanhoitajaa ja 16 lähihoitajaa. Osaston on kiireinen: osastolla hoidetaan keskimäärin 2200 potilasta vuodessa. Sairaanhoitopiiri käsittää Pohjois- ja Koillis-Viron sekä myös Länsi-Viron ja saaret. Osaston arkeen kuuluu myös tiivis yhteistyö Narvan, Rakveren, Raplan, Paiden, Pärnun, Haapsalun, Kuressaaren ja Kärdlan sairaaloiden kollegoiden kanssa.
Osasto on erikoistunut vakavien ja vaikeiden sydänsairauksien hoitoon. Enemmistön potilaista muodostavat vakavaa sydänsairautta sairastavat potilaat (sydänlihaksen infarktit, vakavat rintakivut), ja myös muut yleiskunnon heikentymistä aiheuttavat sydänperäiset sairaudet:

  • vakavat rytmihäiriöt
  • vakavat hengitysvaikeudet, keuhkoveritulpat
  • aortan laajentumat ja repeämät
  • koomasta heränneiden potilaiden hoito
  • pitkälle kehittyneet sydänläppäsairaudet
  • sydänlihaksen tulehdukset

Osastolla käytetään kaikkia nykyaikaisia diagnosointi-, hoito- ja seurantalaitteita:

  • EKG-laitteet
  • keuhkoverenpainetaudin invasiivinen diagnosointi
  • suonensisäinen trombolyysi
  • hengityskoneet
  • mekaaninen jäähdytys hoitotarkoituksessa
  • ultrasuodatus
  • sydämen väliaikainen sähköinen simulointi
  • invasiiviset seurantamenetelmät (Swan-Ganz, PiCCO)

Osasto tekee tiivistä yhteistyötä invasiivisen kardiologian, yleiskardiologian ja sydänkirurgisen osaston kanssa.

Taustaa

Sydänvalvontaosaston toiminta alkoi 15. huhtikuuta 1980 professori Toomas-Andres Sullingin suorittaessa ensimmäisen sydämen ohitusleikkauksen. Osaston toimintaa ohjasi Tarton yliopiston yleis- ja molekyylipatologian dosentti, anestesiologi ja lääketieteen tohtori Anton Kivik. Osastolla oli 12 potilaspaikkaa, joista kolme oli varattu sydänkirurgisten potilaiden osastohoitoon ja yhdeksän sydäninfarktipotilaille. Sydäninfarktipotilaiden osastohoito alkoi 1. heinäkuuta1980 aluksi seitsemänä päivänä kuukaudessa.
Sydänvalvontaosasto avattiin virallisesti 1. lokakuuta 1980, josta alkaen osastolla oli ympärivuorokautinen valvonta 21 päivänä kuukaudessa. Osasto aloitti toimintansa täydellä teholla 1. tammikuuta 1981.
1. lokakuuta 1980 ylilääkäri määräsi Arvo Mesikeppin osaston ylilääkäriksi, joka työskenteli tuolloin Tarton yliopistollisen sairaalan yleis- ja molekyylipatologian instituutin vanhempana tutkijana ja osa-aikaisesti Tallinnan yleispäivystyksen kardiologina. Vastaavaksi sairaanhoitajaksi määrättiin Helen Kahro. 15. huhtikuuta ja 1980 osaston sairaanhoitajana aloitti Nadežda Doronina, josta tuli osaston vastaava sairaanhoitaja syksyllä 1981. Nykyään Nadežda Doronina toimii sisätautiklinikan osastonhoitajana.
Sydänvalvontaosasto toimi aiemmin tiiviissä yhteistyössä sydänkirurgisen osaston kanssa. 1980-luvulla osastolla hoidettiin sekä leikkauksesta toipuvia potilaita että vakavista sydänsairauksista kärsiviä potilaita. Infarktihoidon edistymisen myötä tarvittiin kuitenkin oma osasto, ja vuonna 1995 osasto jaettiin kahdeksi osastoksi: sydänvalvontaosastoksi ja leikkauksien jälkeiseen hoitoon erikoistuneeksi sydänkirurgiseksi osastoksi.
Osaston ylilääkäreinä ovat toimineet Jüri Voitki (1995–2007) Sigrid Järvekülje (2007–2012). 1. toukokuuta 2012 lähtien osaston ylilääkärinä on toiminut Julia Reinmets.

Keskussairaalan sydänvalvonta

Malle Purgats

sekretär

617 1690

Olga Pruuli

Olga Pruuli

õendusjuht

617 1592