Sydänkirurginen osasto

Toivottu lopputulos ja potilastyytyväisyys saavutetaan yksinomaan pätevän henkilöstön yhteistyön tuloksena

dr Ants Paapstel
sydänkirurgisen osaston ylilääkäri

Henkilöstö

Osastolla työskentelee viisi kirurgia ja yksi kardiologi. Potilaiden hoitoon osallistuvat lisäksi myös sydänleikkauksiin erikoistuneet anestesiologit, leikkaussalihoitajat, sydänvalvonnan lääkärit, fysioterapeutit ja useat muut asiantuntijat. Ainoastaan pätevän tiimin yhteistyön tuloksena saavutetaan toivottu lopputulos ja potilastyytyväisyys.

Sydänkirurgisen osaston yleisimmät leikkaukset ja toimenpiteet:

Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset:

Sydänverisuonten kalkkeutuminen aiheuttaa sydänlihaksen verenkierron ja hapensaannin heikentymistä. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksissa kriittiset ahtaumakohdat ohitetaan potilaan omalla siirteellä valtimoita tai laskimoita hyödyntäen. Yleensä siirteet otetaan potilaan rintakehästä, jalasta tai kädestä. Leikkaus vähentää sydänkipuja, parantaa potilaan elämänlaatua ja pidentää yleensä myös elinikää.
Ohitusleikkauksia voidaan tehdä kahdella tavalla:

  • Pysäyttämällä sydän ja pitämällä verenkiertoa yllä keinotekoisesti, jolloin taataan kirurgille parhaat mahdollisuudet verisuonten liittämiseen tai puhdistamiseen.
  • Käynnissä olevaa sydäntä leikattaessa  verenkierto ylläpidetään tarvittaessa keinotekoisesti. Hyvin kalkkeutuneita sepelvaltimoita äärimmäisen vähän käsiteltäessä (non touch technique) veritulppien todennäköisyys vähenee. Sopii erityisesti iäkkäämpien potilaiden hoitoon. Universaalia hoitotapaa ei ole, ja jokaisella potilaalle laaditaan oma hoitosuunnitelma useat eri asianhaarat huomioon ottaen.

Läppäleikkaukset

Vaurioituneet sydänläpät korvataan proteesilla aukaisemalla rintakehä, pysäyttämällä sydämen toiminta ja avaamalla sydän. Potilaan elintoiminnot ylläpidetään leikkauksen ajan keinotekoisesti. Yleensä vaurioitunut läppä vaihdetaan tekoläppään. Nykyään käytetään kahdenlaisia proteeseja.

  • Mekaaniset tekoläpät

Rakenteeltaan kaksiosainen ja erittäin hyvin käyttöä kestävä läppä, josta aiheutuu komplikaatioita harvemmin. Erinomaisen kestävä ja hemodynaamiset ominaisuudet ovat hyvät, joten tällainen tekoläppä sopii paremmin nuoremmille potilaille. Mekaanisen läpän ainoa varsinainen haitta on verenohentamiseen liittyvä tarve. Tämä tarkoittaa sitä, että potilaan on leikkauksen jälkeen jatkuvasti rajoitettava veren hyytymistä Marevan-lääkityksellä, mikä edellyttää säännöllistä veren hyytymisen seuraamista. Käytännössä tämä aiheuttaa potilaan elämässä enneminkin hiukan epämukavuutta kuin varsinaista rajoittavaa vaikutusta. Nykyaikaisia keinoläppiä käytettäessä veri voi olla paksumpaa, joten verenhyytymisen estämiseen liittyvä verenvuotoriski on hyvin pieni.

  • Biologiset tekoläpät

Biologiset tekoläpät ovat yhä suositumpia mekaanisiin tekoläppiin verrattuna. Biologissa tekoläpissä käytetään yleensä sian aorttaläppää tai naudan sydänpussia. Biologisten tekoläppien etuja ovat ennen kaikkea yksinkertaisempi leikkauksenjälkeinen antibioottihoito (suunkautta nautittava aspiriini ilman verenhyytymisen seuraamista on riittävä). Huolimatta siitä, että tuotekehityksen ansiosta käytetään kolmannen sukupolven tekoläppiä, tyydyttävää ratkaisua ei ole vielä löydetty biologisten tekoläppien ennenaikaiseen hajoamiseen ja siihen liittyvään uusintaleikkauksen tarpeeseen. Pienempiä läppiä käytettäessä naudan sydänpussista tehdyt tekoläpät ovat hemodynaamisilta ominaisuuksiltaan sian aorttaläpästä valmistettuja tekoläppiä parempia. Lopullisen tekoläpän valinta on aina potilaskeskeinen päätös, jossa huomioidaan kaikki asianhaarat.

Sydänläpän korjausleikkaukset

Vaurioituneen sydänläpän säilyttäminen sekä normaalin toiminnan palauttaminen erilaisten menetelmien ja tarvikkeiden avulla (läppärenkaan korjaukset ompeleen tai renkaan avulla). Aorttaläpän vaurioita hoidetaan myös perinteisen läppäleikkauksen sijasta katetrin avulla suoritettavilla toimenpiteillä eli niin sanotulla TAVI-toimenpiteellä. Toimenpiteen voivat suorittaa joko kirurgit tai interventionaalisen kardiologian hallitsevat kardiologit. Optimaalisin menetelmä valitaan potilaskohtaisesti.  Kyseinen toimenpide tehdään yleensä vain sellaisille potilaille, joille tavanomainen leikkaus olisi poikkeuksellisen riskialtis vaihtoehto.

Yhdistelmäleikkaukset

Yllättävän usein, ja erityisesti iäkkäämpiä potilaita hoidettaessa, on hoidettava verisuonten ahtautumisesta sekä sydänläpän vaurioitumisesta kärsivää potilasta. Tällöin molemmat toimenpiteet kannattaa suorittaa yhtä aikaa, ja parempi lopputulos kompensoi pidemmän leikkausajan.

Toistuvat leikkaukset

Toistamiseen suoritettava sydänleikkaus on mahdollinen sekä aiemman ohitusleikkauksen että sydänläppäleikkauksen ollessa kyseessä. Tällainen leikkaus on vaativampi kirurgille, mutta lopputulos ei välttämättä poikkea merkittävästi edeltävällä leikkauksella saavutetusta. Osa potilaista voi hyöytä myös ahtautuneiden verisuonten laajentamisesta/stenttauksista.

Eteisvärinän kirurgia

Mikäli eteisvärinää ilmenee leikkausta vaativan sepelvaltimoiden ahtauman tai sydänläpän lisäksi, kirurgi voi suorittaa samalla ns. ablaation. Erillisenä leikkauksena ablaatioita tehdään kuitenkin harvemmin.

Sydämensisäisten vikojen korjaaminen

Eteiskammioiden seinämät (synnynnäinen)
Kammioiden väliseinässä (sydänlihaksen infarktin komplikaatio)

Sydänkirurginen osasto

Alice Vist

sihteeri

(+372) 617 1311

Günter Taal

Günter Taal

yksikön ylilääkäri

(+372) 617 1619

Ulvi Tasane

Ulvi Tasane

yksikön ylihoitaja

(+372) 617 1330