Anestesiologian klinikka toimii Mustamäen sairaala-alueen rakennuksessa X. Vuonna 2009 käyttöön otetun X-rakennuksen myötä Pohjois-Viron Lääketieteellinen Keskus sai käyttöönsä Itämeren alueen nykyaikaisimman, 18 leikkaussalia ja 24 potilasvuodepaikan heräämön käsittävän leikkausosaston, nykyaikaisia vaatimuksia vastaavan ja potilasystävällisen päivystyksen sekä yhteensä 40 potilasvuodepaikkaa ylemmän tason tehohoito-osastolla. 2013 lähtien klinikan alaisuudessa on toiminut myös ensihoito- ja potilaskuljetusyksikkö.
Anestesiologian klinikan alaisuudessa toimii neljä toiminnallista yksikköä:
anestesia
- anestesia-osasto
- teho-osasto II
- anestesiologian poliklinikka ja kivunhoitoyksikkö
tehohoito
- teho-osasto I
- teho-osasto III
- painekammiohoidot
päivystys
- päivystys
ensihoito- ja potilaskuljetusyksikkö
- ambulanssiosasto, 11 ambulanssitiimiä eri paikoissa
- tehoambulanssiosasto (kattaa myös Viron saaret)
Tammikuussa 2019 klinikalla työskenteli 156 lääkäriä, 416 sairaanhoitajaa, 229 lähihoitajaa ja yhdeksän toimistosihteeriä.
Viimevuosina anestesiologian klinikan toiminta on kehittynyt huimaa vauhtia.
Telelääketieteen tarjoamat mahdollisuudet ja pienten saarten projekti
2012 aloitettiin ns. pienten saarten projektin, jonka puitteissa perustettiin Vormsin, Kihnun ja Ruhnun saaria varten oma päivystystiimi. Ensihoitoa antavat vastaavan koulutuksen saaneet saarten asukkaat, joilla ei ole kuitenkaan terveydenhuoltoalan koulutusta, mutta jotka tekevät tiivistä yhteistyötä mantereen ensihoitolääkäreiden kanssa telelääketieteen avulla.
2014 Pohjois-Viron Lääketieteellisessä Keskuksessa on tarkoitus ryhtyä hyödyntämään telelääketiedettä kaikessa ensihoitoyksiköiden toiminnassa. Telelääketieteen käyttö tarkoittaa sitä, että hälytyksen saanut yksikkö voi tarvittaessa konsultoida keskuksen erikoislääkäreitä ympärivuorokautisesti, ja lääkäri puolestaan näkee teleyhteyden avulla potilaan ja tämän tiedot suoraan näytöltä (EKG, SatO2, verenpaine).
Uusi ensihoito- ja potilaskuljetusyksikkö
Syksyllä 2013 toteutetun ensihoito- ja potilaskuljetustoiminnan uudistuksen sekä keskuksen ensihoito- ja potilaskuljetustiimien määrän kasvun myötä anestesiologian klinikan yhteyteen perustettiin ensihoito- ja potilaskuljetusyksikkö. Ensihoito- ja potilaskuljetuspalvelujen takaamisen ohella yksikön tehtävänä on myös kouluttaa ensihoito- ja potilaskuljetustyöntekijöitä. Yksikössä järjestetään säännöllisesti loukkaantumisiin ja elvytykseen liittyviä käytännönkoulutuksia. Tasokkaan koulutuksen takaamiseksi tulevaisuudessa tarkoituksena on ottaa käyttöön myös simulointiharjoitukset mahdollistavat koulutustilat. Simulointitiloista on tarkoitus kehittää myös sairaalan muiden yksiköiden ja klinikoiden käyttöön soveltuva koulutuspaikka.
2010 lähtien ensihoito- ja potilaskuljetusyksikön työntekijät ovat osallistuneet aktiivisesti kansainvälisiin ensihoidon käytännönkoulutuksiin ja projekteihin (2010 I ensihoidon eurooppalaisissa kilpailuissa Puolassa, 2011 ensihoidon eurooppalaiset kilpailut Puolassa ja Liettuassa, 2012 ja 2013 ensihoidon kilpailut Tshekeissä ja Liettuassa). Pohjois-Viron Lääketieteellisen Keskuksen ensihoito- ja potilaskuljetusyksikkö edustaa kilpailuissa sekä omaa sairaalaansa että koko Viroa. Tällä hetkellä Pohjois-Viron ensihoito- ja potilaskuljetusyksikkö on ainoa Virossa toimiva alan yksikkö, jolla on kokemusta kyseisiin kilpailuihin osallistumisesta, ja joka on myös palkittu kilpailuun osallistumisesta.
Ensihoito- ja potilaskuljetusyksikkö kattaa yhdeksän toimipisteensä avulla läntisen Harjumaan maakunnan, Läänemaan maakunnan, Hiidenmaan ja pienet saaret (Vormsi, Kihnu ja Ruhnu). Hälytyksiä on noin 15 500 vuodessa ja sairaalahoitoa tarvitaan 40 % tapauksista. Ensihoito- ja potilaskuljetusyksikössä on kaksi tehoambulanssia, joiden tehtävänä on tukea ambulanssitiimin toimintaa tarvittaessa. Tehoambulanssit vastaavat myös erittäin vakavassa tilassa olevien potilaiden kuljetuksista Tallinnan ulkopuolella, sekä tarvittaessa lento- ja helikopterikuljetuksista.
Nykyaikainen anestesiologia ja tehohoito
Keskuksen käytössä on nykyaikaiset anestesiologialaitteet ja välineet yhteensä 18 leikkaussalissa Mustamäen sairaala-alueella ja kolmessa leikkaussalissa Hiiun sairaalan päiväkirurgisella osastolla. Päiväkirurgisen osaston on tarkoitus siirtyä Mustamäen sairaala-alueen tiloihin lähivuosina. Anestesiologian klinikan yhteydessä toimii myös 24 potilasvuodepaikkaa käsittävä heräämö. Leikkauksen jälkeisen kivunhoidon tehokkuutta seuraa akuutista kivunhoidosta vastaava tiimi.
2001 lähtien klinikalla on toiminut myös anestesiapoliklinikka. Anestesiologiaan liittyvä preoperatiivinen konsultointi varmistaa osaltaan potilaan leikakusta edeltävän informoinnin sekä tarpeellisten tutkimusten suorittamisen ennen suunniteltua leikkausta. Näin vähennetään leikkaukseen liittyviä riskejä sekä potilaan stressiä. Hiiun sairaalan toiminnan siirryttyä Mustamäen sairaala-alueelle vuonna 2010, yksikössä on avattu myös kivun hoitoon erikoistunut kipuklinikka. Molemmat ovat erittäin kiireistä ja sairaalan suunnitelmissa on laajentaa toimintaa sekä parantaa hoito- ja työskentelyolosuhteita.
Kolmella teho-osastolla on yhteensä 40 tason 3 potilasvuodepaikkaa. Teho-osastolla II hoidetaan pääasiassa sydän- ja rintaelinkirurgisia, neurokirurgisia ja syöpäkirurgisia potilaita Teho-osastoilla I ja III keskitytään päivystyksen kautta saapuneiden potilaiden tehohoitoon. Osa potilaista on myös edeltävästi leikattuja potilaita. Enemmistön hoidettavista potilaista muodostavat erilaiset infektiotaudit, sepsikset, vaikeat loukkaantumiset, mukaan lukien aivovammat, useamman elimen toiminnan puutteellisuus, myrkytystilat. Lisäksi teho-osasto III on palovammapotilaiden hoitoon erikoistunut yksikkö Virossa.
Vakavan yleistilansa vuoksi tehohoitopotilaiden hoito on yleensä pitkäaikaista, vaativaa ja kallista: pitkäaikainen respiraattoriin kytkentä, verenkierron tukeminen myös kehonulkopuolisin keinoin ja laittein (IABP, ECMO), munuaisten toiminnan ylläpito (jatkuva tai väliaikainen veridialyysi tai dialyysi), paineenseuranta ja terapeuttinen intravaskulaarinen hypotermia.
Teho-osastolla sairaanhoitajien työllä on myös erittäin merkittävä vaikutus osaston toimintaan. Valitettavasti sairaanhoitajien koulutus ei tällä hetkellä ole riittävä Virossa, ja tästä syystä teho-osaston sairaanhoitajille järjestetään jatkuvasti täydennyskoulutusta. Ongelmana on myös teho-osaston hoitajien alan vaihtaminen tai työhön liittyvä maastamuutto.
Päivystys
Pohjois-Viron Lääketieteellisen Keskuksen päivystystapausten määrä on tällä hetkellä yli 80 000 vuodessa, ja on merkittävästi suurempi kuin muissa Viron sairaaloissa. Päivystyksen yhteydessä on kolmipaikkaiset tehohoitotilat, 16-paikkainen tarkkailu ja kolme eristyshuonetta. Potilaat jaetaan tilan vakavuuden perusteella punaisiin, keltaisiin ja vihreisiin. Miltei 20 % potilaista tarvitsee sairaalahoitoa. Päivystys vastaa suurelta osin myös suuronnettomuuksiin liittyvästä sairaanhoidosta sekä epidemioiden hoidosta. Valmiuden parantamiseksi järjestetään säännöllisesti käytännönharjoituksia sekä sairaalassa että sairaalan ulkopuolella.
Anestesiaklinikalla on…
- väitelty tohtoriksi (Inga Karu ja aiemmin Jens Narbekov)
- toimittu Viron anestesiologien liiton hallituksessa (Valdo Toome, Ülo Kivistik, Indrek Rätsep (nykyinen puheenjohtaja) ja Kristjan Kalling)
- otettu käyttöön sydämen ja keuhkojen LVAD- ja ECMO-hoidot sekä liitytty mukaan kansainvälisiin elinsiirto-organisaatioiden toimintaan
- laadittu HIPEC-toimenpiteisiin liittyvä anestesiologia
- elvytetty ja hoidettu aivovammoja hypotermisesti
- järjestetty Siman-simulaattoredien ohjaajakoulutusta ja kursseja
- osallistuttu useisiin kansainvälisiin kliinisiin tutkimuksiin, esimerkiksi Euricus III, EuSOS,FENICE, Nutrition Day, Intensium sekä lääketutkimuksiin Altana, Midex jne.
- osallistuttu eurooppalaisiin ensihoito- ja potilaskuljetusyksiköiden alan kilpailuihin ja koulutuksiin
Anestesiologia klinikan ylilääkärit:
Valdo Toome 1995–2002,
Ülo Kivistik 2002–2006
Andrus Remmelgas 2006–2013
Valdo Toome 2013–2018
Sergei Kagalo 2018–...
Historiaa
Anestesiologian klinikka perustettiin Mustamäen sairaalaan 1995. Tuolloin klinikka käsitti kardiologisen anestesian osaston ja postoperatiivisen teho-osaston, yleisanestesian osaston ja tehohoito-osaston sekä näiden yhteydessä toimineen ensihoitopalvelun ja painekammiohoitoyksikön.
Klinikan ensimmäiset vuodet olivat määrääviä koko erikoisalan kehityksen kannalta. Käyttöön otettiin TISS ja APACHE II -mittarit, ja klinikka osallistui aktiivisesti myös Viron sairausvakuutuskassan hintojen määrittelyyn. Yhteistyössä Viron anestesiologien liiton ja Viron sosiaaliministeriön kanssa laadittiin kehityssuunnitelmat sekä työntekijöille asetettavat ammattiaitoa ja pätevyyttä koskevat vaatimukset sairaalan tasojen mukaisesti. 1999 liityttiin suomalaiseen tehohoito-osastojen vertaisarviointiohjelmaan.
Lisäksi aloitettiin erikoistuvien lääkäreiden kouluttaminen aluksi kardiologisen anestesiologian alalla. Klinikan kehitykseen vaikuttivat ensimmäisinä vuosina merkittävästi lääkärit Ülo Kivistik ja Indrek Rätsep, Kalle Paju, klinikan sairaanhoitajat Ingrid Susi, Ülle Ilves sekä muut lääkärit, jotka toimivat nykyään osastonlääkäreinä sekä yksiköiden ja osastojen ylilääkäreinä. Klinikan kehitykseen panostivat alkuvuosina erityisesti myös sairaalan ylilääkärit T. Lainevee, A. Talihärm ja R. Allikvee. Erikseen on mainittava myös Viron anestesiologian tienraivaajana toimineen dosentti A. Kivikin työskentely klinikalla. Vähitellen on ryhdytty osallistumaan myös kansainvälisissä kliinisissä tutkimuksissa (Euricus III) ja lääketutkimuksissa (Altana jne.). Tärkeää on ollut myös laitteiston jatkuva uudistaminen ja täydentäminen. Klinikalla otettiin käyttöön autotransfusion cell-saver -laitteen avulla toteutettava jatkuva hemodialyysi, anestesian syvyyttä mittaava BIS-laitteisto) sekä ECMO-laitteet. Myös potilaiden invasiivista tarkkailua sekä paikallispuudutusta ryhdyttiin käyttämään.
Perusteellisempi kehitys alkoi anestesiahoitajien ja tehohoitajien täydennyskoulutuksen muodossa. 1900-luvun loppuun mennessä solmittiin ensimmäiset yhteydet ulkomaisiin sairaaloihin, erityisesti suomalaisiin ja muihin pohjoismaisiin asiantuntijoihin, sekä englantilaisiin ja ranskalaisiin alan osaamiskeskuksiin. Georg Sorosin säätiön sekä baltialais-saksalaisen lääkäriliiton avustuksella avautui mahdollisuus osallistua Keski-Euroopassa järjestettäville kursseille.
